Kylässä kesäisessä Calliolassa – Saaristotunnelmaa ja lähiruokaa

Tietokoneen ruudulla killuu taulukko-ohjelma, joka huutaa numeroita tyhjiin koloihinsa. Puhelin pärähtää soimaan. Ajatus katkeaa. Huokaan syvään, ja laitan silmät kiinni. Palauttelen mieleeni saaristolaisleivän ja meren tuoksun, hymyilevät kasvot ja herkkuja notkuvat pöydät, joista yli 150 vierasta nautiskeli Calliolassa muutama kuukausi sitten heinäkuun 1. päivänä.

Historian havinaa matkalla Calliolaan
Rautatientorin laidassa kuhisee kesäisesti pukeutuneita ihmisiä, jotka pulputtavat iloisesti keskenään. Kolme kookasta bussia nielee ihmisiä sisään kun alkamassa on Calliolan kesäpäivä ja Helsingistä Snappertunaan, Raaseporiin matkustaa noin 150 uutta ja vanhaa Calliolan kävijää.

Bussit huristavat liikkeelle. Tervetulotoivotusten jälkeen matkaopas Irja Olkinuora johdattelee matkalaiset värikkäin kielikuvin Porkkalan historiaan. Asiansa osaava opas tarinoi lennokkaasti muun muassa Fagervikin kartanon isännän Otto von Frenckellin mäyräkoirista, puusta, johon ”salama rakastui” sekä mystisestä auttajasta, joka paljastui presidentti Mauno Koivistoksi. Myös kahdessa muussa bussissa kuullaan mielenkiintoisia kertomuksia ja paloja historiasta toisten oppaiden kertomana.

Zumba saa lanteet keinumaan

Puolitoistatuntinen matka kuluu siivillä. Perillä Calliolassa vieraille jaetaan heleät kesäjuomat tervetuliaisiksi omistajapariskunta Kari ja Maiju Kasasen saatesanojen kera. Bussista tuttu tarinointi jatkuu, kun Kari veistelee juttuja Calliolan paikoin raisustakin historiasta.

Isännän hilpeät jutut jatkuisivat varmasti iltapäivään asti, ellei palvelupäällikkö Katri Kohonen tulisi hätiin kertomaan päivän ohjelmasta. Päivä saa räväkän alun, kun seuraavaksi ohjelmanumeroksi paljastuu yhteiszumba. Zumban rytmit innostavat vieraat vatkaamaan lanteitaan leppeässä auringonpaisteessa Calliolan isolla nurmikentällä. Myös isäntä intoutuu rytmistä ja tanssahtelee hymyssä suin yhdessä vieraidensa kanssa.

Emännän kädenjälki näkyy sisustuksessa

Zumbahetken jälkeen vieraat jakautuvat tutustumaan eri tapahtumiin. Vaihtoehtoina on joogaa, viininmaistelua, kävelykierroksia alueella, shoppailua paikallisten yrittäjien pakeilla Venevajassa ja tietysti lisää zumbaa.

Kävelykierroksilla tutustutaan majoitusvaihtoehtoihin sekä kokous- ja saunatiloihin. Maiju Kasasen kädenjälki näkyy kaikissa tiloissa: emäntä on osallistunut aktiivisesti kaikkien tilojen saaristohenkiseen sisustukseen. Niemen nokassa sijaitsevan Sviitin eli Saaristo-mökin sisustamisessa emännän apuna on toiminut Ristomatti Ratia, jonka tyylin vieraat nopeasti tunnistavat.

– Esimerkiksi sängyt ja liinavaatteet on valittu on huolella, jotta laatu olisi paras mahdollinen, kävelykierroksen oppaana toimiva asiakkuuspäällikkö Katja Miettinen kertoo. Meille Calliolassa on tärkeää, että vieraamme saavat myös hyvät yöunet, hän jatkaa.

Calliolaa hoidetaan lämmöllä ja rakkaudella

Ruokapöytä notkuu herkkuja. Valittavana on mustajuurikeittoa, lohta ja lähialueen riistamakkaroita, pottuja, kesäisiä salaatteja ja saaristolaisleipää. Pitkässä pöydässä juttu luistaa tuttujen ja tuntemattomien kesken.

– Paikasta huokuu, että omistajapariskunta ja henkilökunta tekevät työtään lämmöllä ja rakkaudella. Jokainen piirto kattilaa myöten on mietitty, mutta tunnelma on silti kotoisa, Sinikka Fleming Ki-Wa Consultingista sanoo.

Kollega Kirsti Walker komppaa. Walker on tutustunut paikkaan ensimmäistä kertaa jo muutamaa vuotta aiemmin. Ohjelmatarjonta on matkan varrella kasvanut ja majoitustiloja tullut lisää.

– Luonto on täällä ainutlaatuinen, Walker kehaisee.

Fleming lisää tukevansa perheyritystä mielellään.

Venevajassa shoppaillaan lähiruokaa

Venevajan edessä vastaan kävelevät viininmaisteluun matkaavat Sirke Pirskanen ja Merja Heimola Verohallinnosta. Naiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä päivän antiin. Mihin tarkoitukseen he ovat suunnitelleet käyttävänsä Calliolaa?

– Paikka soveltuu hyvin kokoustamiseen. Ja toisaalta yhtä hyvin työhyvinvointipäivään, Pirskanen miettii.

Venevajassa Calliolan kanssa yhteistyössä toimivat paikalliset yrittäjät esittelevät tuotteitaan: saaristohenkisiä käsitöitä, kalaa eri muodoissa, riistamakkaroita, koruja ja tietysti saaristolaisleipää. Herkulliset tuoksut kutkuttelevat ostamaan viemisiä kotiin.

– Lähiruoka on meille arkea ja keittiömestarillemme kunnia-asia, palvelupäällikkö Katri sanoo hitunen ylpeyttä äänessään.

Saaristolaistunnelmaa paperipussissa

Venevajan laiturin pöydät pullistelevat, kun vieraat ovat kokoontu

neet paistattelemaan tapahtumapäivän viimeistä tuntia viinilasien ja tuoppien äärelle. Mielessään voi kuvitella kuinka hieno paikka on syksyisillä rapukesteillä meren kimmellellessä ilta-auringossa ja myrskylyhtyjen tuodessa tunnelmaa.

Päivä Calliolassa on kulunut siivillä. Kello näyttää puoli viittä ja on aika suunnata busseille. Calliolan palvelupäällikkö Katri kiittää kaikkia onnistuneesta päivästä. Mukaansa vieraat saavat pienen ruskean paperipussin, jonka sisältöä ei paljasteta. Vieraiden päästessä bussiin alkaa kuhina, kun ruskeasta paperipussista kaivetaan esiin pieni saaristolaisleipä. Illalla kotona leipää voidellessa mieleen palaavat Calliolan tyynet maisemat ja herkulliset maut.

Kirjoittaja on Calliolassa kesäpäivää ja töitä tekemässä ollut Reetta Nurmo